Itämeren uhat:
- rehevöityminen
- ilmastonmuutos
- laivaliikenne
- ympäristömyrkyt
- biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen
- ravintoverkkojen muutokset
- epäpuhtaudet
- roskaantuminen
- happamoituminen
- vedenalainen melu
Itämeren heikko tila heijastuu ihmisten hyvinvointiin
Itämereen päätyy ympäristömyrkkyjä teollisuudesta ja taajamien jätevesistä sekä valumavesien mukana pelloilta ja hakkuualueilta. Mikromuovi sitoo itseensä ympäristömyrkkyjä. Muovia kertyy eliöihin, ja samalla ympäristömyrkyt pääsevät rikastumaan ravintoketjussa. Siten muovia on löydetty jo ihmisenkin verestä. Ympäristömyrkyistä esimerkiksi elohopeaa kertyy kaloihin. Elohopea on haitaksi lähinnä silloin, jos sitä on kalassa enemmän kuin seleeniä.
“Suomessa suositellaan tästä syystä [koska petokalohin kertyy elohopeaa] olemaan syömättä haukea raskauden ja imetyksen aikana.”
Bjørn Falck Madseno, tieku.fi, 21.09.2022
Meret toimivat myös hiilinieluina: niiden eliöt ja pohjasedimentti sitovat hiiltä. Toisin sanoen meret hillitsevät monin tavoin haitallista ilmastonmuutosta, joka esimerkiksi lisää Itämeren rehevöitymistä, mikä on uhka hiiltä sitoville eliöille. Tämän vuoksi Itämeren tilaan vaikuttaminen on ilmastonmuutokseen vaikuttamista – ja päinvastoin.
Itämeren rehevöityminen merkitsee myrkyllisten sinilevien lisääntymistä. Sinilevä ei ole levä, vaan se on syanobakteeri. Ne aiheuttavat monenlaisia oireita: ihottumaa, silmien kutinaa ja pahoinvointia. Jotkut sinilevät ovat haitaksi hermostolle ja maksalle. Itämeri.fin (ostersjon.fi) mukaan sinilevien tuottamaa maksamyrkkyä on löydetty runsaasti kampelasta, kolmipiikistä ja haahkasta. Panssarisiimalevä puolestaan tuottaa saksitoksiini-hermomyrkkyä, jota kertyy levää syöviin eliöihin. Hermomyrkkyjä sisältävän eliön syöminen voi johtaa jopa hengityksen lamaantumiseen ja kuolemaan.
Itämeren tilaan vaikutttaminen on ilmastonmuutokseen vaikuttamista – ja päinvastoin
Ilmastonmuutoksen jo-toteutuneet seuraukset Itämerelle
- Jääpeitteen keskimääräinen laajuus on kaventunut
- Meriveden lämpötilan nousu
- Suolapitoisuuden lasku
- Matala suolapitoisuus ja meriveden lämpötilan nousu haittaavat esimerkiksi sinisimpukan lisääntymistä
- Rehevöityminen
Rehevöitymisen syyt
Rehevöitymistä aiheutuu maatalouden ravinnepäästöjen liiallisesta määrästä vesistössä. Peltoalan ja kotieläintuotannon kasvu sekä lisääntynyt lannan levitys lisäävät kuormitusta. Maatalouden lisäksi ravinnekuormitusta aiheuttavat metsätalous, jätevedet ja ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Helleaaltojen ja vesistöjen nopea lämpeneminen edistävät rehevöitymistä. Lisäksi kuivuus ja lisääntyvät talvisateet huuhtovat mereen ravinteita (erityisesti fosforia ja typpeä) maalta.
Rehevöityminen lisää leviä, jotka kiihdyttävät merenpohjan happikatoa. Jos happi loppuu, vesistön pohjasedimenttiin sitoutuneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen levien käyttöön.
Happikato vähentää monimuotoisuutta ja se on paikoin hävittänyt Itämeren pohjan lajiston kokonaan. Avainlajien väheneminen tai katoaminen on erityisen haitallista. Avainlajit ovat edellytys useiden muiden lajien selviytymiselle, koska ne tarjoavat ravintoa, suojaa ja kasvualustoja. Itämeren avainlajeja ovat esimerkiksi rakkolevä, meriajokas ja sinisimpukka. WWF:n mukaan Itämeren ja sen rannikon monimuotoisuuteen vaikuttavat myös energiantuotanto, laivaliikenne, ylikalastus, ruoppaus ja hiekan- ja soranotto (wwf.fi).
Miten voin vaikuttaa Itämeren tilaan?
- Huolehtimalla kiinteistön jätevesien käsittelystä
- Lajittelemalla huolellisesti (erityisesti haitalliset aineet)
- Vältä yksityisautoilua ja lentämistä – Suosi julkista liikennettä
- Vähentämällä teollisten kemikaalien käyttöä (pesuaineet, kosmetiikka)
- Suosimalla joutsenmerkittyjä tuotteita
- Vähentämällä ylikulutusta: osta tarpeeseen, kestävää ja kierrätettävää
- Suosimalla kala- ja kasvisruokaa
- Kierrättämällä vanhat tavarat
- Vähentämällä ruokahävikkiä
- Välttämällä torjunta-aineita ja keinotekoisia lannoitteita
- Kalastamalla täysimittaisia ja ei-uhanalaisia lajeja
- Lahjoittamalla luonnonsuojeluyhdistykselle
Lähteet:
Itämeri.fi. Levämyrkyt meressä. www.ostersjon.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Haitalliset_aineet/Levamyrkyt Luettu: 16.11.2023
WWF. Itämeren rehevöityminen. wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/ Luettu: 16.11.2023
Jernberg, S. Itämeri tuottaa hyötyjä ihmisille. www.itameri.fi/fi-FI/Tutkimus_ja_menetelmat/Asiantuntijan_kynasta/Itameri_tuottaa_hyotyja_ihmisille(53247) Luettu: 16.11.2023
Bjørn Falck Madsen. (21.09.2022). tieku.fi/terveys/yllattavaa-uutta-tietoa-kalasta-ja-elohopeasta Luettu: 16.11.2023
Itämeri.fi. Vinkkejä kotiin. www.ostersjon.fi/fi-FI/Opi_ja_tutki/Ihmisen_vaikutus_Itamereen/Toimi_Itameren_hyvaksi/Kotona Luettu: 16.11.2023
Baltic Sea Action Group. www.bsag.fi/itameri-tekoja/ Luettu: 16.11.2023
Itämeri.fi. Ravinnekuormituksen lähteet. www.ostersjon.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen/Ravinnekuormituksen_lahteet Luettu: 16.11.2023
Itämeri.fi. Ilmastonmuutos ja Itämeri. www.ostersjon.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Ilmastonmuutos Luettu: 16.11.2023